Happi on elämän lahja

Hapeton ympäristö soluissa ja sitä kautta koko elimistössä on tällä hetkellä yksi keskeisimpiä terveysongelmien lähteitä.

Siihen voi ja kannattaa vaikuttaa, mutta pikaista ratkaisua on turha toivoa. Hapellisen ympäristön luominen edellyttää kehon puhdistamista.

Kehon puhdistus

Sisäinen puhdistusoperaatio olisi parasta tehdä pari kertaa vuodessa: todellinen elimistön suursiivous, tehokas harjaus ja lakaisu.

Puhdistus olisi tehtävä varsinkin, jos oma aineenvaihdunta on huono, jos perimässä on heikkouksia, tai jos suvussa ilmenee aineenvaihduntasairauksia.

Happiaineenvaihdunnan toiminnasta kannattaa huolehtia erityisesti silloin, kun lähisuvusta löytyy reumaa, diabetesta tai syöpää. Se tarkoittaa sitä, että keho on puhdas. Happi kulkeutuu kaikkialle elimistöön luonnonlakien mukaisesti, jos sen kulkutiet ovat avoinna.

Aineenvaihdunnan heikkous

Hapen kulkutiet ovat kuitenkin usein aineenvaihdunnan heikkouden seurauksena lähes umpeen muurautuneet. Aineenvaihdunnan heikkous puolestaan johtuu elimistöä tukkeuttavasta eli huonosti sulaneesta ravinnosta ja elintavoista. Kun happi on kulkeutumassa tyydyttämään jonkin solun tarpeita, se sortuu jo matkalla, jos elimistössä on paljon epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet vain lisääntyvät, ja tilanne kumuloituu ihmisen vanhetessa. Aineenvaihdunta hidastuu, eikä missään nimessä nopeudu itsestään, vaan meidän on itse tehtävä jotakin sen hyväksi.

Silloin, kun solujemme pinnat ovat puhtaat, happi pääsee ikään kuin sukeltamaan· solukalvon läpi. Tervehdyttävät ominaisuudet on luotu silloin, kun happi pääsee soluun. Esimerkiksi syöpäpotilaalle tämä on erittäin tärkeää.

Jos hapellisesta toiminnasta ja kehon puhtaudesta ei huolehdita, joudutaan turvautumaan solunsalpaajahoitoihin, jolloin salvataan yksi solu toisensa perään; annetaan myrkkyä niin paljon, että solu ei lähde jakautumaan.

Se on akuutin tilanteen hoitamista, mutta ei kehon terveen puolen aktivoimista.

TERVEHDYTTÄVÄ RUOKAVALIO

Tervehdyttävä ruokavalio on otettava hoitoon mukaan. Silloin päästään paljon parempiin lopputuloksiin. Syövän lääketieteelliset hoidot tuhoavat syöpäsolujen lisäksi elämänvoimia ja entsyymejä. Havupirtin hoidot voivat toimia tukihoitona silloin, kun muu hoito on aloitettu.

Jo syöpähoitojen alussa ruokavaliosta on tultava elävä ja entsyymipitoinen. On mahdollista päästä parempiin tuloksiin, koska keho kestää silloin vaikeita ja raskaita hoitoja paremmin. Parasta olisi kuitenkin torjua solujen happikatoa jo ennen vakavien sairauksien puhkeamista.

ELÄMÄN LÄHDE

Happi on meille niin itsestään selvyys, ettemme yleensä edes tiedosta sen merkitystä kehon hyvinvoinnille. Voimmehan tulla toimeen ilman ruokaa monta viikkoa, ilman juomaakin useita vuorokausia, mutta ilman happea vain muutamia minuutteja.

Elämän peruselementit

Elämän viisi fyysistä peruselementtiä ovat happi, vety, hiili, typpi ja rikki. Jokaisella näistä elementeistä on oma osansa kaikissa biologisissa prosesseissa. Kuitenkin vain hapen atomit voivat helposti sitoutua muihin molekyyleihin kemiallisesti, mikä selittää sen laajan leviämisen.

Maapallolla on tuskin mitään ainetta, jossa ei olisi mukana happea. Elimistö saa suurimman osan hapesta keuhkojen, hengityksen kautta. Keuhkoissa happi imeytyy verenkiertoon. Ihmisen hapenottokyky on tavaton. Meille on luotu valtava mahdollisuus käyttää keuhkojamme, mutta käytämme vain pientä osaa niistä, koska elämäntyylimme on istuva, emmekä aktivoi keuhkojen toimintaa.

Hemoglobiini pystyy 95-prosenttisesti sitomaan hapen ja kuljettamaan sen miljardeihin yksittäisiin ja erilaisiin kehon soluihin, joissa happea tarvitaan energian ja lämmön tuottamiseen. Mitä enemmän keho kuluttaa energiaa, sitä enemmän se tarvitsee happea. Energian tuotannossa sokeriksi pilkkoutunut hiilihydraatti toimii yhdessä hapen kanssa polttoaineena, jonka seurauksena saamme energiaa kehomme tarpeisiin.

Ravinnon rinnalla tarvitsemme riittävästi ja jatkuvasti happea, jotta koko elimistömme toimii ja jotta jokainen yksittäinen solu säilyy terveenä ja toimintakykyisenä. Vaikka saammekin happea ennen kaikkea ilmasta, sen kulkeutumiseen elimistössä vaikuttaa ratkaisevasti ravinto. On aina helpompi pitää yllä terveyttä kuin lähteä huoltamaan jo sairastunutta kehoa.

HAPEN PUUTE

Hapenpuute on tärkeä tiedostaa myös silloin, kun lähdetään parantamaan sairauksia. Happihoitoon on yhdistettävä puhdistushoito, jotta saadaan mahdollisimman hyvä teho. Happikapseleiden syönti tai hapen otto suoraan pullosta eivät kovin paljon hyödytä elimistöä, jos keho on tukossa.

Kun ihminen lähtee tervehdyttämään ruokavaliotaan, hänelle tulee vähitellen myös halu liikkua. Liikunta ja terve ruokavalio liittyvät aina yhteen. Jos ravinto on laadultaan heikkoa ja ruokavalio rakenteeltaan sekaisin, keho ei pysty hyödyntämään ravintoa parhaalla mahdollisella tavalla, minkä seurauksena aineenvaihdunta toimii huonosti.

Entsyymit ovat ikään kuin alakuloisia, jolloin ei tee mieli lähteä liikkumaankaan. Liikkumisen ja elimistölle parhaiten soveltuvien ruokatottumusten yhdistäminen tuottaa pysyvää tulosta. Liikunta on siis yhtä tärkeä terveystekijä kuin ravintokin. Liikuntaa olisi hyvä harrastaa päivittäin raittiissa ulkoilmassa puoli tuntia aamuin illoin, mutta mieluummin enemmänkin.

Sisäliikunta urheilu- ja liikuntahalleissa on toki myös hyvä, mutta niissä ei aina valitettavasti riittävän usein huolehdita koneellisen ilmastoinnin puhdistuksesta. Jos harrastaa liikuntaa sisähalleissa, kannattaa mennä heti sen jälkeen ulos hengittämään happipitoista ilmaa.

Metsissä, etenkin mäntymetsässä, liikkuminen kannattaa. Mänty on runsaasti happea tuottava puu ja ennenhän keuhkotautiparantolat rakennettiin mäntymetsiin mäelle, jotta saatiin enemmän puhdistavaa happea.

PALJONKO MAAN ELÄMÄSSÄ ON HAPPEA?

Happi on mukana kaikessa aineellisessa.

Happea on:

• Merivedessä 8 5 %
• Ihmiskehossa 69 %
• Maankuoren painosta 49,2 %
• Maapohjassa 47 %
• Laavassa 46 %
• Kasvikunnassa 42 %
• Maan ilmakehässä 20 %

Maan ilmakehässä on kaikkein vähiten happea, vain 20 %, vaikka se onkin suurin kenttä, josta ihminen ottaa happea.

Kasvikunnassa on 42 % happea, vaikka kasvi yhteyttää juuri päinvastoin. Se ottaa lehdillään hiilidioksidia ja luovuttaa happea. Sitä ei kuitenkaan tapahdu, jos kasvin juuret eivät saa happea, ja siksi maan, jossa kasvi kasvaa, pitää olla muhevaa.

Kasvimaassakin pitää olla ilmaa, matoja, toukkia ja bakteereita, jotka muokkaavat maan muhevaksi kasvien kasvaa. Jos maa kasvin juurien ympärillä ei hengitä, esimerkkinä savimaa, kasvit tukehtuvat ja kuolevat. Kasveista saamme paljon happea.

Merivedessä on happea 85 % ja ihmiskehossa 69 %. Järvivedessä ei ole sitä yhtä paljon kuin merivedessä.

Suola sitoo happea, joten käyttämämme suolan tulisi olla puhdistamatonta merisuolaa eli aurinkosuolaa. Siinä on paitsi happea, myös kaikkia solujemme tarvitsemia suoloja. Jos syömme vain natrium-pitoista pöytäsuolaa, muut suolat jäävät vähäisiksi ja elimistön tasapaino järkkyy.

HAPPI JA IMMUUNIJÄRJESTELMÄ

Immuunijärjestelmä käyttää happea hyväkseen estäessään vaaralliset tunkeutujat. Hapen tuhoamisjärjestelmä pystyy tappamaan sairauksia aiheuttavia bakteereita, viruksia ja sieniä.

Viruksilla ei ole elektrodeja. Virus pyrkii solun sisälle, koska sinne päästessään se voi varastaa solun elektrodin omaan käyttöönsä. Tiedostamme hapen puutteen silloin, kun aivomme eivät saa happea, jolloin seurauksena on tajuttomuus. Jokainen solumme, noin 88 000 miljardia toimintakykyistä solua, ovat joka hetki hapen tarpeessa.

Nykyolosuhteissa, entsyymien puutteesta johtuen, solumme eivät saa happea riittävästi. Jos jokin elävä solukko ei saa happea, se yrittää ylläpitää tuotantoa toisella tavalla, hapettomasti, jolloin se muuttuu syöpäsoluksi.

Kun tiedostamme, että syöpäsolun aineenvaihdunta on hapeton, saamme yhden mahdollisuuden taistella tätä pelättyä sairautta vastaan vaikuttamalla solujemme hapen saantiin. Jos esimerkiksi jaloista tai selkälihaksista puuttuisi happea, emme tiedostaisi sitä. Emme saa oireita siitä, että soluissa ei ole happea, paitsi silloin, kun liikumme. Jos lihaksissa ei ole happea liikkuessamme, menemme maitohapoille. Se on hapen puutostila ja kärjistynyt tilanne elimistössä. Jos jokainen solumme saa sataprosenttisesti happea, tiedämme sen siitä, että olemme energisiä ja aktiivisia.

Aivoissa oleva ohjauskeskuksemme ohjaa silloin oikein. Jos jollakin alueella ei ole happea, se on toimintakyvytön eikä aivojen ohjauksessa. Silloin aivojen käskytys menee tavallaan ohi. Keuhkot ottavat happea kaikkein eniten ja johdattavat sitä sydämen ja aivojen alueelle. Lantion alueella on oma happitehdas: maitohappobakteerit suolistossa.

Kun huolehdimme siitä, että suolistossa on riittävästi maitohappobakteereja, lantion alue saa myös riittävästi happea. Lantion alueen syöväthän ovat lisääntyneet: munuais-, eturauhas-, kohtu-, munasarja-, maksa- ja suolistosyövät. Jos vatsan alue on kova ja myötäämätön, se on merkki happiaineenvaihdunnan heikkoudesta sillä alueella. Mahan tulisi parhaimmillaan olla pehmeä ja myötäävä.

VINKKI

Vatsan ja lantion seudun hapensaantia voi edistää myös siten, että hieroo aamuisin ja iltaisin kevyehkösti vatsan aluetta pehmeällä, luonnonmateriaalista tehdyllä harjalla, navasta alkaen myötäpäivään. Se vilkastuttaa alueen verenkiertoa ja aktivoi elimiä ja hermopäätteitä.

Kuulee sanottavan, että lantiolla sijaitsevat ihmisen toiset aivot. Siellä on niin paljon hermopäätteitä, että alue on verrattavissa keskushermostoon päässä. Kun lantion alueella on hyvä hermostollinen toiminta- ja johtamisvalmius, se kommunikoi myös pään kanssa. Lantion alue suolistoineen on ihmisen juuristoa; jos se menee tukkoon, informaatio sieltä pään alueelle kulkee liian hitaasti, mikä edelleen hidastuttaa lantion alueen toimintaa.