Kehomme tarvitsevat ravinteita enemmän kuin ennen!

03.01.2022

YHTEISÖLLISYYS TAKAISIN

Jos ruokalautanen ei ole sellainen että siinä olisi kaikkea mitä keho tarvitsee, seuraa rappeutumista.

Nykyään on tärkeä myös muistaa, että tarvitsemme enemmän ravinteita kuin sata vuotta sitten.

Psyykkiset ja sosiaaliset vaatimukset ovat muuttuneet voimakkaasti. Ennen esimerkiksi kyläyhteisön ihmiset huolehtivat toisistaan; käytiin katsomassa, jos jonkun talosta ei noussut piipusta savua. Ihmiselle on kautta-aikojen ollut hyvin tärkeää, että kanssaihmiset pitävät huolta toisistaan.

Yksinäisyys

Yksinäisyys synnyttää stressihormoneita ja häiritsee verenkiertojärjestelmää. Kun meillä on huolia ja stressiä, tarvitsemme paljon enemmän emäksisiä aineita kuin tavallisesti. Tällaiset pelot ja huolet ovat uutta geeniperimällemme. Nykyään elämässämme on paljon asioita, jotka aiheuttavat pelkoa ja samalla kuluttavat emäksisiä kivennäisaineita.

Korona-virus, väestön kahtiajako, kaikki se negatiivinen informaatio joka tavoittaa meidät nopeammin kuin koskaan aikaisemmin uutis- ja mediasovellusten ansiosta ja ylipäätään yksilöä korostavan ja sitä kautta yksinäisyyteen ajavan elämäntyylin lisääntyminen.

Pelko, epävarmuus ja happo-emäs tasapaino

Kun pelko saa elimistön tuottamaan kortisolia, ravintoaineiden imeytyminen vaikeutuu. Jos emme saa riittävästi emäksisiä kivennäisaineita, elimistö happamoituu. Yksi verenkiertoelimistön nykyisistä suurista haasteista on saada veren happo-emästasapaino kuntoon.

Jos veri muuttuu happamammaksi, se alkaa hyytyä, mistä seuraa muita ongelmia. Koska keho puskuroi verta eli yrittää saada sen emäksisemmäksi, myös kudokset saattavat happamoitua. Samanaikaisesti ruokavalio on yksipuolistunut. Siitä on lähtenyt puhdistus ja valmistusprosessien myötä pois liian paljon kuituja ja suojaravintoaineita.

Tilannetta voidaan korjata suomalaisen maaperän avulla: kiinnitetään huomiota ruokaan ja sen valmistukseen. Emäksisyyden perusta on auringon lähettämä, avotaivaan alla kasvanut lehtivihreä.

LUONNOLLISEMPAAN RUOANVALMISTUKSEEN

Nykyinen ruoanvalmistus on siirtynyt kotikeittiöistä paljon kauemmaksi, ja välimatkojen pituus edellyttää sitä, että valmisruoassa estetään bakteeritoimintoja lisäaineilla. Ne jarruttavat tärkeitä toimintoja elimistössämme. Lisäaineet ovat suhteellisen uusi tuotos suomalaisten historiassa, geeniperimämme hitaaseen muokkautumiseen verrattuna.

Kun aikoinaan suurin osa geeniperimäämme syntyi, se kehittyi hyvin puhtaissa olosuhteissa ja oman maan tuotteiden kautta. Kun ruokaa tuotiin vähitellen yhä enemmän muualta, myös kemikaalien määrä ruoassa kasvoi.

Lisäaineet

Kun ruokaan tuli mukaan bakteerikasvua estäviä tekijöitä, jotta ruoka ei pilaantuisi matkalla, myös suolistomme altistui näille bakteerikantaa tuhoaville aineille, josta seurasi auttamatta suolistomme mikrobistoa edelleen kaventava reaktio.

Sen myötä monet suolisto-oireet ovat lisääntyneet, kuten kaasut, happamat röyhtäisyt, painostava tunne syömisen jälkeen ja ummetus. Ruoan liian vähäinen kuitupitoisuus ja bakteerikannan tasapainottomuus saavat aikaan sen, että suoli laiskistuu, mistä seuraa ummetuksen lisäksi se, että elimistölle sopimattomat aineet pääsevät haittamaan hyvinvointiamme.

Mikä avuksi?

Kehoomme kertynyt kuona, liian vähäinen hyvien maitohappobakteerien saanti ja kuituköyhä ruokavalio ovatkin ensimmäiset asiat joihin tulisi kiinnittää huomiota kun alamme pyrkimään takaisin kohti tasapainoisempaa elämää ja vatsan hyvää toimintaa.

Meiltä löydät avun kun olet siihen valmis!