Happo-emäs tasapaino

Aikamme ilmiöihin kuuluu happo-emäs tasapainon korostaminen. Monet ihmiset vannovat sen nimeen, että kaiken, mitä syödään, pitäisi olla emäksistä.

Aineenvaihduntamme perustuu kuitenkin ruoka-aineiden hyödyntämiseen ja pilkkomiseen.

Mitä paremmin ruoka-aineet saadaan pilkottua rakenneosikseen, sen puhtaampaa tuhkaa kudoksiin jää.

Tämä tuhka on se, jota mitataan happoemästasapainona; se ei tarkoita ruoansulatuskanavan tilaa.

Vatsalaukun alaosassa on erittäin hapan tila, pH-arvoltaan noin 2-3.5. Jos tämä alue on jostain syystä hapoton, silloin elimistön yleinen happamuus paradoksaalisesti lisääntyy.

Jäljelle jäävä tuhka rakentuu siis kudoksissa, kun ravintoaineet on käytetty. Se voi olla emäksistä tai hapanta.

Happoemäs-tasapainoon liittyvien uskomusten mukaan esimerkiksi hapanta ruisleipää ei tulisi syödä, puhumattakaan hapankaalista, puolukkasurvoksesta ja karpaloista.

Jos syömme vain emäksisiä aineita, elimistöön ei muodostu riittävää happotoimintaa. Tuhka kudoksissa on hapanta, vaikka tarjonta suun kautta olisi emäksistä.

Löydät hyvinvointitapahtumistamme apua ja ymmärryksen, mikäli kehosi nesteiden tila on liiallisesti happaman puolella (asidoosi).