Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Luontaisterveys 2/2020

Lauantai 1.8.2020 - Kaisa-Liisa Ikonen


Haastattelu julkaistu Luontaisterveys nro 2/20

Lisäkilpirauhashormoni eli parathormoni (PTH) vaikuttaa erityisesti luustoon ja munuaisiin. Lisäkilpirauhaset pitävät hormonisäätelynsä ansiosta huolta siitä että terveellä ihmisellä veren kalsiumpitoisuus ei pääse nousemaan liian korkeaksi tai laskemaan liian matalaksi.

Jos lisäkilpirauhasten toiminta häiriintyy, voi seurata lisäkilpirauhasen liikatoimintaa (primaarinen hyperparatyreoosi) tai vajaatoimintaa (hypoparatyreoosi). Näistä liikatoiminta on tavallisin lisäkilpirauhasen sairaus, jota esiintyy noin 0,5 prosentilla väestöstä eli noin 25 000 suomalaisella. Tauti on naisilla 2-3 kertaa yleisempi kuin miehillä ja sen yleisyys kasvaa iän myötä. Vajaatoiminta on huomattavasti harvinaisempi sairaus.

Liikatoiminta yleisin häiriö

Liikatoiminnan oireita ovat muun muassa väsymys, heikotus, lisäntynyt unentarve, ummetus, masentuneisuus, muistihäiriöt, lihas- ja luustokivut, vatsakivut ja verenpaineen nousu. Vaikea hyperkalsemia voi aiheuttaa myös osteoporoosin, munuaiskiviä tai haimatulehduksen.

Liikatoiminta todetaan veren kalsiumpitoisuuden mittauksilla, eikä sairauteen ole parantavaa lääkehoitoa. Tilannetta pyritään yleensä seuraamaan, sillä leikkaushoito on ainoa parantava hyperparatyreoosin hoitokeino. Leikkauksessa suurentunut rauhanen poistetaan. Äänihuulihermo voi leikkauksessa vaurioitua, mikä voi johtaa äänihuulihalvaukseen (riski noin 5 prosenttia).

Lisäkilpirauhasen vajaatoimininnan oireita ovat sormien ja varpaiden pistely, suun seudun puutumisoireilu sekä lihaskrampit ja ääritapauksissa jopa kouristuskohtaukset. Lisäksi voi esiintyä masennusta ja tuskatiloja sekä erilaisia neurologisia oireita. Tavallisimmin hypoparatyreoosi johtuu kilpirauhasleikkauksen jälkitilasta, mutta se saattaa harvinaisena kehittyä myös ilman kilpirauhasleikkausta esimerkiksi autoimmuunitulehduksen seurauksena. Lisäkilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan pääasiassa kalsiumvalmisteilla.

Tärkeä osa umpirauhasten ketjua

Vaikka veren kalsiumpitoisuuden sääteleminen on lisäkilpirauhasten tärkein tehtävä, vaikuttaa sen tasainen toiminta terveyteen hyvin monipuolisesti. Ravintokouluttaja Airi Rekilä toteaa, että lisäkilpirauhasilla on tärkein tehtävä sisäisessä rakenteessamme ja osana umpirauhasten ketjua. -Lisä kilpirauhaset tekevät yhteistyötä kilpirauhasen, lisämunaisten ja aivolisäkkeen kanssa. Jos tässä ketjussa on ongelmia, se heijastuu muun muassa DHEA-hormonin tuotantoon, mikä taas vaikuttaa muunmuassa munasarjojen ja eturauhasen toimintaan. Lisäksi näiden umpirauhasten yhteistyö linkittyy aivolisäkkeen ja pikkuaivojen toimintaan ja sitä kautta muun muassa mielialaan ja hyvään yöuneen.

Rekilä jatkaa, että lisäkilpirauhanen on mineraaliaineenvaihdunnan tukipilari. Sen terve toiminta auttaa suoliston mikrobiovoimia voimaan hyvin, jolloin ravintoaineet pääsevät imeytymään tehokkaammin.

-Jos lisäkilpirauhasen ohjaama orkesteri ei toimi kunnolla, niin seurauksena voi olla hyvin yleinen hiljainen tulehdus suolistossa.

-Lisäkilpirauhanen ohjaa myös elimistön hiilinieluja: kun se toimii hyvin, saadaan hiilinielut auki ja mineraalit imeytymään.

Rekilä löytää ratkaisun lisäkilpirauhasen toiminnan tukemiseen ennen kaikkea ravinnosta. Kun ravitaan suoliston mikrobiomia, pidetään huolta koko elimistön terveydestä ja tuetaan myös umpirauhasten kuten lisäkilpirauhasen toimintaa. Ruokavalion perusta tulisi olla kasviksissa ja mukana tulisi olla myös villikasviksia, kuten nokkosta ja voikukkaa. Rekilä suosittelee lisäkilpirauhasen terveyden tueksi erityisesti naurista, puolukkaa ja karpaloita, maustekasveja ja -yrttejä sekä Metsis hyvinvointijuomaa - lisäksi kennohunaja on loistojuttu, siinä on mukana hunajan lisäksi propolikset ja fermentoituneet maitohappobakteerit. Myös kaikki suolla kasvaneet ainekset, kuten suokoivu tukevat lisäkilpirauhasten toimintaa loistavasti.

Liikuntaa ja stressittömyyttä

Elimistön hiilinieluista huolta pitää Rekilän mukaan parhaiten vanhanaikainen peltoruoka eli viljat ja juurekset. Lisäksi havut kuten neulasista keitetyt teejuomat ovat hyviä. Erityismaininnan saa vielä haapahiili. - kun leivinuunissa poltetaan ennen leivänpaistoa muutama haapahalko, saadaan luonnollisella tavallahaapahiiltä elimistöön, kun se tarttuu leipätaikinan pohjaan. Lisäksi Rekilä suosittelee lisäkilpirauhasten terveydeksi stressittömyyttä: mineraaliaineenvaihdunta tarvitsee lepoa toimiakseen hyvin. Liikunta ja erityisesti luonnossa liikkuminen hoitaa paitsi stressiä, antaa myös potkua aineenvaihdunnalle. Sokerin ja muut ravintoköyhiksi jalostetut puhdistetut hiilihydraatit Rekilä mainitsee lisäkilpirauhasten ja muutenkin koko elimistön toiminnan pahimmaksi viholliseksi. - Kylmässä vedessä uiminen on hyväksi. Raikasta kaivo- tai lähdevettä kannattaa myös juoda paljon!

Kilpirauhanen ja lisäkilpirauhaset kaipaavat jodia

Ravintokouluttaja Airi Rekilä neuvoo tarjoamaan kilpirauhaselle ja lisäkilpirauhaselle jodia sekä sisäisesti että ulkoisesti. Jodia saa ravinnon kautta muun muassa merilevästä. Ulkoiset jodihoidot sopivat erityisesti sillon, jos olo on vetämätön tai mieli maassa. -Jäämeressä kasvavaa merikaalia myydään kuivattuina. Sen pitkiä säikeitä voi liottaa vedessä ja tehdä niistä kuhnekylpyjä tai liotetun säikeen voi kietaista kaulan ympärille huivin alle, niin johan friskaa oloa! Merikaalin sisältämä jodi imeytyy ihon läpi kilpirauhaseen ja sen ympärillä oleviin lisäkilpirauhasiin, jotka osallistuvat kehon kalsiumaineenvaihduntaan tiivissä yhteistyössä munuaisten kanssa. Merikaalia voi myös syödä.

Rekilä vinkkaa lannoittamaan kasvimaan sellaiseksi, että se läpäisee paremmin jodia. Meressä jodi kiteytyy kalkiksi, jolla lannoitettu maa sopii kasvualustaksi niin syötäville kasville kuin kukillekin. -Minulla kasvaa jodilla lannoitetussa maassa muun muassa kaaleja ja retiisejä joista teen hapatteita. Vaikka suvussani on kilpirauhasongelmia struumasta lähtien, minun kilpirauhasarvoni ovat aina olleet hyvät, Rekilä kertoo.


Airin_artikkelit_luontaisterveys_2_2020_2.jpg

Avainsanat: Lisäkilpirauhaset säätelevät veren kalsiumpitoisuutta


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini